Oikis ei stereotypioista huolimatta ole aina pelkkää pänttäystä. Moni käytännön oppija saattaa ennen hakemista miettiä, onko opiskelu mielekästä alalla, jossa suurimman osan ajasta istut kirjastolla vain tenttikirja seuranasi.
Onneksi oikeustieteellisessä on mahdollisuus lähteä mukaan monenlaiseen. Jos nautit porukassa työskentelystä ja haluat nähdä, miten asiat juridiikan maailmassa käytännössä rullaavat (eli, millaista oikeasti on edustaa asiakasta tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä), minulla on sinulle suositus: oikeustapauskilpailut.
Oma matkani oikeustapauskilpailujen parissa alkoi toisena opintovuotenani, kun osallistuin joukkueemme kanssa kansalliseen oikeustapauskilpailuun. Lähdin mukaan erityisesti suullista ulosantia kehittääkseni. Olen aina hieman jännittänyt esiintymistilanteita ja koin, että oikeustapauskilpailussa moiset pelot olisi viimeistään pakko karistaa. Luuloni osoittautui enemmän kuin oikeaksi.
Raivasimme tiemme sitkeästi kilpailun suulliseen vaiheeseen ja semifinaaliin asti. Kilpailusta jäi hyvä maku suuhun, ja päädyimme lähes samalla porukalla hakemaan seuraavana vuonna kansainväliseen oikeustapauskilpailuun. En suoraan sanottuna tiennyt, mihin olin lähdössä. Lyhyen haastattelun jälkeen sain ilmoituksen, että olen joukkueessa. Kyseessä oli sekä tiimille että valmentajille valtava projekti. Vietimme kilpailun parissa kokonaisen vuoden, painaen töitä joskus puoleen yöhön saakka. Kilpailun jälkeen takana oli lukemattomia tunteja kanteen ja vastineen kirjoittamista sekä kymmeniä pledeerauksia, eli suullisia argumentaatiokertoja, vaihtelevalla välimieskokoonpanolla.
Opintojen ja kilpailun lomittaminen oli kieltämättä välillä haastavaa, mutta suunnitelmallisuudella ja muutamilla pitkillä opiskeluilloilla tästäkin selvittiin kunnialla. Oikeustapauskilpailun tavoin myös pääsykokeeseen pänttäämisestä saat varmasti monta korvaamatonta oppituntia niin ajan- kuin stressinhallinnastakin. Näitä voit hyödyntää opinnoissasi, vaikka et oikeustapauskilpailuun päätyisi hakemaankaan.
Kansainvälinen oikeustapauskilpailu oli unohtumaton kokemus, jonka aikana pääsimme vierailemaan esimerkiksi Saksassa, Serbiassa ja Itävallassa, jossa suullisen vaiheen loppukilpailu järjestettiin. Työhaastattelijat ovat poikkeuksetta olleet erittäin kiinnostuneita kokemuksesta, ja pidämme edelleen joukkueemme kanssa tiiviisti yhteyttä. Voin varmuudella sanoa, että oikeustapauskilpailuihin lähteminen oli opiskeluaikani paras päätös.
Voin suositella oikeustapauskilpailuja jokaiselle, joka oppii asioita paremmin niin sanotusti tekemällä tai kokee muuten itsensä kilpailuhenkiseksi, tai no oikeastaan suosittelen oikeustapauskilpailuita ihan kenelle vain. Pieni esiintymisjännitys, jonka vuoksi lähdin itseäni oikeustapauskilpailuilla haastamaan, on hävinnyt täysin. Oikeustapauskilpailuja on kaiken kokoisia: koko vuotta ei tarvitse kilpailulle uhrata, vaan mukaan voi lähteä myös matalammalla kynnyksellä.
Jos (ja kun!) saat kesällä tiedon oikispaikkasi varmistumisesta ja lähdet viettämään unohtumatonta fuksivuotta, pidä oikeustapauskilpailut korvan takana. Tsemppiä hakuun ja oikiksessa nähdään!
Juhon kolme vinkkiä valintakoetta varten:
1. Löydä itsellesi sopiva ajallinen lukumäärä. Itse luin 6–8 tuntia päivässä – en enempää, en vähempää.
2. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tee lukusuunnitelma ja PYSY SIINÄ niin tiedät selkeästi, mikä on kunkin päivän agenda.
3. Edelliseen liittyen, päivä kerrallaan. Mitä sinun täytyy tehdä juuri tänään päästäksesi oikikseen? Murehdi huomista huomenna.
Juho Mela, 4. vuoden oikeustieteen ylioppilas
